Pro Finlandia – Suomen tie itsenäisyyteen
Näkökulma: Saksa, Iso-Britannia, Itävalta ja Unkari
Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Helsinki) 10.12.2015–17.6.2016
Suomen itsenäistymiseen johtanutta tietä valottavan Pro Finlandia -näyttelysarjan toinen osa on esillä Kansallisarkistossa 2016 kesäkuuhun saakka. Näyttely on toinen osa neljän näyttelyn sarjaa, joka esittelee millaisena Suomi, suomalaiset ja Suomen pyrkimykset näyttäytyivät muiden eurooppalaisten maiden silmin maamme itsenäistymistä edeltävinä vuosikymmeninä ja itsenäisyyden alkuvuosina. Näyttelysarja liittyy Suomen sataa itsenäisyyden vuotta juhlistavaan Suomi 100 -hankkeeseen. Kansallisarkistossa joulukuussa aukeava näyttely esittelee Suomen suhteita Saksaan ja Isoon-Britanniaan sekä Itävaltaan ja Unkariin.
Suomen asemasta tuli 1800-luvun lopulla poliittinen kysymys – esimerkiksi saksalaiset, brittiläiset, itävaltalaiset ja unkarilaiset tiedemiehet ja kulttuurihenkilöt tukivat Suomea venäläistämiskysymyksessä, mutta valtiollisella tasolla tukea ei annettu, jottei syntyisi vertauksia imperiumien omiin sisäpoliittisiin kysymyksiin. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä Ison-Britannian kiinnostus laimeni, mutta vastapuolella taistellut Saksa rakensi suhteita Suomeen tukeakseen omia sotapyrkimyksiään. Lokakuun 1917 vallankumouksen jälkeen Suomen ja Saksan yhteys oli entistä tiiviimpi ja Saksa ohjaili tilannetta Suomessa aina omaan tappioonsa loppuvuonna 1918 asti. Sen jälkeen Suomi haki uutta kansainvälistä asemaansa ja kääntyi jälleen mm. Ison Britannian puoleen, mutta epävirallisella tasolla suhteet Saksaan säilyivät vahvoina.
Näyttely koostuu alkuperäisasiakirjoista, julkaisuista, valokuvista, maalaustaiteesta ja aikakauden esineistöstä. Näyttelyn keskeisiä teemoja ovat kirjallisuus (erityisesti matkakertomukset), kauppa- ja diplomaattisuhteet sekä työväenliikkeen ja osuustoiminnan tulo Suomeen. Erityistä huomiota saavat jääkäriliikkeen syntyminen Suomessa, naisliike, saksalainen Helsinki sekä näyttelysarjalle nimen antanut Pro Finlandia -kulttuuriadressi. Taiteen saralla huomiota kiinnitetään suomalaisten taiteilijoiden (mm. Jean Sibelius ja Akseli Gallen-Kallela) opintomatkoihin Saksaan, ja arkkitehtuurissa suomalaiseen kansallisromanttiseen arkkitehtuuriin, jossa jugendin ja artnouveaun piirteet yhdistyivät, erityisesti Eliel Saarisen suunnitelmien kautta.
Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Kansallisarkisto julkaisee näyttelyn yhteydessä samannimisen Editan kustantaman teoksen.
Kansallisarkistossa esillä olevaa päänäyttelyä täydentää 15 julisteen laajuinen kiertävä näyttely, joka on esillä maakunta-arkistoissa vuoden 2016 aikana. Julistenäyttely on esillä Kansallisarkistossa vuoden 2015 loppuun asti. Lisäksi Kansallisarkistossa on esillä Aue-säätiön, Helsingin kaupungin ja Suomi-Saksa Yhdistysten Liiton yhteistyönä toteutettu saksalaista Helsinkiä esittelevä julistenäyttely.