Unkarilainen kielitieteilijä János Pusztay kertoo Venäjällä puhuttavien suomalais-ugrilasten kielten kehittymisestä 1900-luvuilla sekä niiden tilanteesta nykypäivänä. Perusteellisemmin Pusztay paneutuu Venäjän uuteen kansallispolitiikkaan ja suomalais-ugrilaisten kansojen kansalliseen identiteettiin vaikuttaviin tekijöihin. Suomalais-ugrilaisia kieliä uhkaa moni vaara ja unkarilaistenkin on syytä olla niistä huolissaan.
Esitelmässä käsitellään mm. seuraavia aiheita: kieli ja identiteetti, maailman kielikuva ja sen tulevaisuus; kieli, murteet ja poliittinen tausta; yksikielinen maailma, uralilaisten kielten katoaminen, miksi ja kuinka kuolee kieli (demografia, Venäjän hallinnollinen rakenne ja uralilaiset kansat, kieli ja elintila, äidinkielen valinta, kielen prestiisi ja kielen tulevaisuus) sekä kielen laatu, kielen säilyttämisen/pelastamisen mahdollisuudet, kielisuunnittelu, Terminologia scholaris -projekti.
Emeritusprofessori János Pusztay on toiminut Budapestin Eötvös Loránd -yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen opettajana, Szombathelyin opettajankoulutuslaitoksen rehtorina ja samalla paikallisen uralistiikan laitoksen perustajana ja johtajana sekä jo 10 vuoden ajan Nitran (Slovakia) Konstantin Filosofin yliopiston Keski-Euroopan tutkimuksen professorina. Tieteellisen ja korkeakoulupoliittisen toiminnan lisäksi Pusztay kääntää säännöllisesti eri suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuutta. Yli 60 oman julkaisunsa lisäksi Pusztay on toimittanut yli 300 teosta erilaisissa ammatillisissa julkaisusarjoissa.
Esitelmän järjestävät Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus, Tampereen kaupunki ja Tampereen Suomi–Unkari Seura.
Vapaa pääsy!