J.S.Bach: 6 sonaattia viululle ja pianolle
17.4.2013 keskiviikko klo 19
Sonaatit A duuri, h-molli ja c-molli
18.4.2013 torstai klo 19
Sonaatit E duuri, f-molli ja g-duuri
Zoltán Takács - viulu
( S. 1959 Budapestissä, toimii Radion Sinfoniaorkesterin ykkösviulistina Helsingissä.)
László Süle – piano
(S. 1955 Budapestissä, toimii pianonsoiton lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulun pop/jazz koulutusohjelmassa Helsingissä)
Konsertteihin on ilmainen sisäänpääsy, käsiohjelma 15 euroa.
Johann Sebastian Bach: 6 sonaattia viululle ja pianolle (BWV 1014-1019)
Johann Sebastian Bach (1685–1750) työskenteli vuosina 1707–1723 Köthenissä prinssi Leopoldin hovisäveltäjänä. Köthenissä vietetty kausi oli poikeuksellisen tuottelias Bachin elämässä, sillä silloin syntyi suurin osa hänen instrumentti-, kamari- ja orkesterimusiikistaan. Bachin urakehitys säveltäjänä sujui tänä aikana ilman häiriöitä, mutta säveltäjän yksityiselämää kohtasi sekä menetys (hänen vaimonsa Maria Barbara kuoli vuonna 1720) että uusi rakkaus (vuonna 1721 Bach solmi avioliiton Anna Magdalenan kanssa, josta tuli säveltäjän rakastava kumppani ja musiikillinen avustaja). Kamarimusiikki tarjosi mahdollisuuden näiden kokemusten ilmaisemiseen taiteen muodossa.
Köthenissä vietettynä aikana syntyivät kuuluisat soolosello- ja sooloviulusonaatit, kosketinsoitinmusiikki, Brandenburgilaiset konsertot sekä säestykselliset viulu-, sello- ja huilusonaatit. Bach oli paitsi sen ajan parhaita kosketinsoittajia, myös virtuoosimainen viulisti. Soolosonaattien esittäminen vaatikin virtuoosimaisia taitoja, joita prinssin hovin yleisö osasi arvostaa. Nämä kappaleet ovatkin sukua barokkiajan suositulle genrelle, triosonaatille. Bassogamba voi tuplata tarvittaessa kosketinsoittimen vasemman käden materiaalia. Kappaleet ovat siis kolmiäänisiä, vahvasti polyfonisia sävellyksiä. Suurin osa sonaateista on tavallisesti neliosaisia (hidas-nopea-hidas-nopea), poikkeus on viimeinen sonaatti g-duurissa, jonka keskelle on sijoitettu yksi osaa soolo-sembalolle; tämän sonaatin muoto on nopea-hidas-nopea-hidas-nopea. Monessa sonaatissa kolmas osa on erityisen mielenkiintoista, syvää ja ekspressiivistä musiikkia. Kaikissa kuudessa sonaatissa viulun ja kosketinsoitimen materiaalit ovat täysin samanvertaisia, monesti virtuoosisia ja vahvasti kontrapunktisia. Bach oli paitsi sen ajan parhaita kosketinsoittajia, myös virtuoosinen viulisti.
Kun prinssi Leopold meni naimisiin, pian kävi ilmi ettei uusi vaimo pitänyt musiikista, mikä merkitsi hovin mussiikkielämän loppua. Bach saikin uuden viran Leipzigin Tuomas-kirkosta, ja alkoi suurten kirkkosävellysten aikakausi.