Albert Györkös Mányin Kalevala-aiheiset maalaukset Liszt-instituutissa

Päivämäärä: 22 toukokuuta - 2 kesäkuuta
Aika: 09:00
Paikka:  Liszt-instituutti
Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki
Albert Györkös Mányi: Väinämöinen /kauniisti soittaa soitintaan/
öljy kankaalle, 1984

Albert Györkös Mányi: Väinämöinen /kauniisti soittaa soitintaan/ öljy kankaalle, 1984

Albert Györkös Mányin Kalevala-aiheiset maalaukset Liszt-instituutissa 22.5. – 2.6.2023

Transilvanialais-unkarilaisen taidemaalarin Albert Györkös Mányin 13 Kalevala-aiheisesta maalauksesta koostuva sarja oli esillä Kuhmossa huhtikuussa. Näyttely on jälleen kahden viikon ajan katsottavissa Helsingissä Liszt-instituutissa, yleisön pyynnöstä. Teokset olivat ensimmäisen kerran esillä vuonna 1985, ja samana vuonna Helsingin Kalevala-seura myönsi Györkös Mányille Kalevala-mitalin.

Näyttely järjestetään yhteistyössä Helsingin Unkarilaisen kulttuurikeskuksen, Transilvanian unkarilaisen kulttuuriyhdistyksen ja Albert Györkös Mányi Albertin muistotalon kanssa.

Samaan aikaan galleriassamme on esillä taidemaalari Zsolt Malasitsin sekä keraamikko ja kuvanveistäjä János Lipovicsin näyttely Taiteilijatoverukset.

Taidemaalari Albert GYÖRKÖS MÁNYI

Elämä

Albert Györkös Mányi syntyi vuonna 1922 Tordaszentlászlóssa Kolozsin (rom. Clujin) piirikunnassa Transilvaniassa. Hänen isänsä työskenteli maanviljelijänä, hänen äitinsä puolestaan oli tunnettu kauniista kalotaszegiläisistä ompeluksistaan ​​ja pitsivirkkauksistaan. Vuonna 1934 hänen isänsä kuoli, ja siitä lähtien hänen äitinsä kasvatti kolmea poikaansa vaikeissa olosuhteissa isoäidin avustuksella. Györkös Mányin lapsuus on hänen myöhemmissä maalauksissaan ratkaisevassa asemassa, nuoruuden muistot ja lyhyet kertomukset täydentävät hänen töitään ja tekevät niistä ymmärrettävämpiä. Vuodesta 1948 lähtien hän opiskeli Kolozsvárin (rom. Cluj-Napoca) Unkarin taideinstituutin musiikkitieteellisessä tiedekunnassa. Vuonna 1954 suorittamansa tutkinnon jälkeen hänestä tuli musiikkilyseon klarinetinsoiton opettaja. Mentyään naimisiin taidemaalari Ilona Jakabin kanssa vuonna 1962 Györkös Mányin intohimo maalaamiseen heräsi, minkä jälkeen hän käytti kaiken energiansa taidemaalauksen opiskeluun. Hän opiskeli maalaustaidetta niin Unkarissa, Saksassa, Ranskassa, Luxemburgissa kuin Hollannissakin. Györkös Mányin teoksia oli esillä ensimmäisen kerran vuonna 1963 ja töitä on siitä lähtien ollut säännöllisesti esillä piirikunnan, valtakunnallisissa ja kansainvälisissä kuvataidenäyttelyissä. Hän osallistui 28 ryhmänäyttelyyn ja piti 18 yksityisnäyttelyä Romaniassa ja ulkomailla. Vuonna 1982 hänet hyväksyttiin Romanian Kuvataiderahaston jäseneksi. Vuonna 1993, kolme vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen, sairauden piinaamana ja yksinäisyyttä peläten hän päätti elämänsä omin käsin.

Taiteellinen tuotanto

Albert Györkös Mányin maalaukset ovat ainutlaatuisia unikuvia, hänen teoksensa kuvaavat kylämaisemia ja elämän idylliä, inhimillisiä perusarvoja uniikilla tavalla. Edessämme avautuu taian-, unenomainen satumaailma, joka perustuu jokapäiväisen kyläelämän hahmoihin ja motiiveihin.

Toistuvat eläinaiheet, ihmishahmot ja hänen maalaamansa soittimet paljastavat ajattoman maailman, Kalotaszegin elämän ja taiteilijan lapsuuden Albert Györkös Mányin oman, ainutlaatuisen taiteellisen ilmaisun kautta.

Taidehistorioitsija Jenő Murádin luonnehtii Albert Györkös Mányin tuotantoa seuraavasti: "Hänestä tuli transilvanialaisen naiivin taiteen luoja, joka saavutti huomattavaa menestystä myös rajojen ulkopuolella. Hän ammensi lapsuuden kokemuksistaan sekä Kalotaszegin laitamilla sijaitsevan ​​kotikylänsä ja ylipäänsä transilvanialaisen kylän maailmasta. Hänen maalauksissaan ovat yhtä lailla läsnä naiivius, jossa eivät päde perspektiivin lait, ja samalla voimakas, ilmeikäs värimaailma sekä yksinkertaisuus."

Kalevala-aiheiset maalaukset

Vuonna 1985 alun perin viidestätoista taulusta koostuva sarja oli ensimmäistä kertaa esillä Kolozsvárissa humanistisen tiedekunnan galleriassa ja silloisessa 3. lyseossa – nykyisessä István Báthoryn lyseossa. Sarjasta puuttuu kaksi maalausta, jotka taiteilijan oletetaan lahjoittaneen muualle. Samana vuonna Helsingin Kalevalaseura myönsi Györkös Mányille muistomitalin Kalevala-maalauksistaan.

Kalevalaan liittyvä sarja on erittäin tärkeä vaihe Györkös Mányin uralla. Siihen asti hänen teoksissaan olivat toistuneet pääosin samat aiheet, esimerkiksi Tordaszentlászlón maisemat tai musiikin tulkitseminen kuvien kautta. Näitä täydentävät muutamat Marc Chagallin inspiroimat elementit – Györkös arvosti venäläismaalarin teoksia, joiden tunnelma huokuu useista hänen töistään. Teoksia ei ole aiemmin ollut esillä Suomessa.

Albert Györkös Mányin muistotalo

Albert Györkös Mányi jätti Kolozsvárin sydämessä sijaitsevan ateljeehuoneistonsa sekä siellä olevan omaisuutensa Transilvanian Unkarin kulttuuriyhdistykselle (EMKE). Tarkoituksena oli, että EMKE esittelisi taiteilijan maalauksia, perustaisi muistotalon ja Albert Györkös Mányi -säätiön sekä varmistaisi jäämistön ammattimaisen käsittelyn ja aineiston arvojen säilyttämisen. Jäämistössä on 250 Györkös Mányin maalausta ja grafiikkaa, lukuisia puupiirroksiin käytettyjä puulevyjä, useita Ilona Jakabin maalauksia ja grafiikantöitä, museoarvoisia kalotaszegiläisiä ja mezőszegiläisiä ​​huonekaluja, keramiikkaa, tekstiilejä, lukuisia kirjoja ja yksityisesineitä. Muistotalo vihittiin käyttöön elokuussa 1994, ja siitä lähtien siellä on järjestetty korkealaatuisia näyttelyitä, konsertteja, luentoja, kirja- ja lehtiesittelyjä, kirjailijatapaamisia, paneelikeskusteluja, paikallishistoriaan, kotimaantuntemukseen, kansatieteeseen, terveystietoon sekä eri tieteenaloihin keskittyviä symposiumeja, sosiologian iltoja, mestarikursseja, lastentapahtumia, viininmaistajaisia ja kerhotoimintaa. Muistotalossa esille pääsevät niin aloittelevat kuin maailmankuulut musiikki- ja kuvataiteilijat, kirjailijat, runoilijat, tiedemiehet, sekä muilla aloilla toimivat ammattilaiset.

Lisätietoja muistotalosta unkariksi: https://www.emke.ro/node/11