Unkarin kansallispäivänä 15.3. unkarilaiset pukevat ylleen kolmivärisen kokárdan - ruusukkeen. Se on yksi unkarilaisista kansallissymboleista, joka viittaa sekä Unkarin historiaan, että kansallisen porvariluokan vallankumouksellisiin aatteisiin.
Vallankumouksen nuoret radikaalijohtajat, mm. runoilija Sándor Petőfi ja kirjailija Mór Jókai saivat ruusukkeensa vaimoiltaan. Júlia Szendrey ja Róza Laborfalvi ompelivat ensimmäiset ruusukkeet ”maaliskuun nuorten” alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 19.3. pidettävään kokoukseen, mutta vallankumous puhkesikin jo aiemmin, 15.3. Pestissä.
15.3. illalla kansallisteatterissa esitetyn näytelmän keskeytti jatkuvasti päivän tapahtumista innostunut yleisö. Kirjailija Mór Jókain puhe sai lopuksi yleisön rauhoittumaan. Näin hän itse muistelee jälkikäteen:
"Näettekö tämän kolmevärisen ruusukkeen tässä, rinnassani? Olkoon se tämän päivän kunniallinen tunnusmerkki. Käyttäkööt sitä kaikki ihmiset, jotka taistelevat vapauden puolesta, erottakoon se meitä orjuuden palkkasotureista! Nämä kolme väriä edustavat kolmea pyhää sanaa: vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Laittakaamme tämä rintaamme me kaikki, joissa liekehtii unkarilainen veri ja vapaa mieli!”
(ote Mór Jókain teoksesta Az a nő, aki együtt jön velem ’Nainen, joka kulkee rinnallani’ – Liszt-instituutin käännös)
Kymmenen minuutin sisällä teatteri tyhjeni: kaikki suuntasivat heti koteihinsa ommellakseen oman ruusukkeensa – ja seuraavana päivänä ne nähtiin jokaisen Pestin kaduilla kulkevan yllä – kuten tänäkin vuonna, 15. maaliskuuta, kaikkialla Unkarissa.