Unkarin presidentti János Áder myönsi Unkarin 1956 kansannousun ja vapaustaistelun muistopäivänä 23.10. korkean tason kunniamerkkejä Suomen ja Unkarin välisten kulttuurisuhteiden alalla merkittävää työtä tehneille taiteilijoille ja asiantuntijoille.
Kunniamerkit luovutti suurlähettiläs Kristóf Forrai kansannousun muistopäivän juhlatilaisuuksissa Unkarin suurlähetystössä.
Géza Szilvaylle myönnettiin jo aiemmin tänä vuonna Unkarin ansioritarikunnan upseeriristi Unkarin musiikkikulttuurin tuntemuksen edistämisestä ympäri maailmaa. Koska Szilvay ei päässyt osallistumaan maaliskuun kunniamerkkitilaisuuteen, hän kävi noutamassa ansioritarikunnan upseeriristin nyt. Géza Szilvay on yhdessä veljensä Csaba Szilvayn kanssa tehnyt tunnetuksi Kodály-metodia ja siihen perustuvaa, viuluopetuksen ”värikieli-menetelmää” Suomessa. 1972 he perustivat yhdessä maailmallakin tunnetun Helsingin Juniorijouset -yhtyeen. Szilvayn veljesten työn tuloksena syntyi myös Itä-Helsingin musiikkiopisto. Tämä unkarilaisen esimerkin pohjalle rakennettu koulu on saanut osakseen paljon kansainvälistä huomiota.
Sirkka Saariselle myönnettiin Unkarin ansioritarikunnan ritariristi hänen työstään unkarin kielen yliopisto-opetuksen saralla Suomessa ja hänen saavutuksistaan suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen alalla. Sirkka Saarinen on Turun yliopiston Volgan alueen kielten tutkimusyksikön johtaja. Saarinen on Turun yliopiston ja Szegedin yliopiston välisten suhteiden yksi tärkeimmistä tukijoista ja Suomen hungarologian oppiaineen aktiivinen kehittäjä. Professorina hän on edistänyt unkarin kielen tutkimusta ja opetusta Turun yliopistossa. Sirkka Saarinen julkaisee säännöllisesti Unkarin suomalais-ugrilaisissa lehdissä ja hänen tutkimusalaansa ja Unkariin liittyvistä kirjoituksistaan ilmestyy säännöllisesti arvioita eri julkaisuissa.
Zoltán Popovitsille myönnettiin Unkarin ansioritarikunnan ritariristi hänen menestyksellisestä työstään muotoilun ja kuvataiteiden alalla Suomessa. Zoltán Popovitsin monipuolinen taide ja hänen muotomaailmansa ovat rakentuneet unkarilaisten juurien, nuoruuden Pohjois-Amerikassa vietettyjen vuosien vaikutusten sekä pohjoismaisten vaikutteiden yhteissummasta. Hänen työnsä ovat kansainvälisesti tunnettuja ja niitä arvostetaan laajalti. Menneinä vuosikymmeninä Popovitsin työt ovat edustaneet Unkaria merkittävästi Suomessa. Kunniamerkkien jakotilaisuuden ajankohdan huomioonottaen on mainittava, että hänen 1956 Unkarin kansannousun muistolle tekemänsä, Denveriin pystytetty patsaansa on yksi ensimmäisistä vuoden -56 kansannousun muistomerkeistä.
Anna Tarvaiselle myönnettiin Unkarin kultainen ansioristi Unkarin kirjallisuuden tunnetuksi tekemisestä Suomessa sekä hänen menestyksekkäästä työstään Suomen ja Unkarin kulttuurisuhteiden kehittämisessä. Anna Tarvainen on aktiivisesti ja monipuolisesti edistänyt unkarilaisen kirjallisuuden asemaa Suomessa: antologioiden toimittajana ja kanssakirjoittajana, useiden nykykirjailijoiden teosten analysoijana ja kääntäjänä sekä aina poikkeuksellisen hyvin valmistautuneena ja asiantuntevana luennoitsijana. Hän on loistavana opettajana vaikuttanut niin Suomi–Unkari -suhteiden rakentumiseen kuin nuorten koulutukseenkin. Tarvainen toimi vuosituhannen vaihteessa Debrecenin tiedeyliopiston vierailevana lehtorina ja vuodesta 2001 lähtien Helsingin yliopiston Unkarin kielen ja kulttuurin aineosaston opettajana.